Kuudestoista luukku kertoo opiskelusta ja sen tärkeydestä. Koska aina välillä se tuntuu unohtuvan multakin. Ehkäpä tämä on vain muistutusteksti mulle itelleni.
Miksi opiskelu on tärkeää?
Sanon nyt monia kliseitä tässä, mutta ne ovat totta. Sen olen tajunnut vasta näin aikuisiällä ja kiroan sitä, etten silloin lukiossa opiskellut esim. ruotsia paremmin tai päntännyt kovemmin niihin äikän kirjoituksiin. Vasta nyt sen todellakin tajuaa, että kuinka tärkeitä kaikki arvosanat ovat tulevaisuuden opintoja ja uraa ajatellen. Silloin sen ymmärsi, mutta ei ymmärtänyt sen todellista merkitystä. Nyt, kun on kansanopistolla puurtanut otsahiessä, että osaisi edes vähän ruotsia ja läpäisisi tulevan puhekokeen (dear lord), ymmärtää todella, että ei ne turhaan siellä yläasteella ja lukiossa ole opettamassa eikä ne turhaan anna läksyjä (joita ei sitten tyhmyyksissään koskaan tehnyt).
Eli todellakin jokainen arvosana, läksy, koe, whatever on tärkeä oman tulevaisuutensa kannalta. Jos haluaa vaikka lukea suomen kieltä niin kuin mä haluaisin, äikän täytyisi olla huippuluokkaa, kuten muidenkin pakollisten. Niistä saa pisteitä, jotka voivat olla ratkaisevia sisäänpääsyssä. Sitten se, kuinka paljon panostaa esim. lukion tunneilla vaikuttaa siihen, miten pärjää seuraavassa opiskelupaikassa luennoilla. Voin sanoa, ettei yliopistotason virkamiesruotsi ole helppoa nähnytkään. Joten opiskelkaa! Älkääkä jättäkö kaikkea viime tippaan niin kuin mä teen. Se vain merkkaa sitä, että tulee yötöitä, sitten väsyttää ja kaikki kasaantuu päälle (myös stressi), koska ne on pakko saada joskus valmiiksi, jos haluaa edetä elämässään.
Mitä kannattaa opiskella?
Jälleen kliseitä. Valitkaa sellainen ala, joka kiinnostaa teitä itseänne. Älkää sellaista, joka kiinnostaa vaikkapa isukkia tai josta saa rahaa, mutta et nauti itse alasta yhtään. Nope, bad choice. Koska sä todellakin saatat tehdä sitä työtä koko loppu elämäs ja jos se kyrpii jo heti alusta alkaen. Tsssh. Mutta! Sen mä sanon, että vaikka työn mukavuus ja miellyttävyys on tärkeitä seikkoja, ei tienaamistakaan kannata unohtaa. Sehän on kuitenkin pääasiassa työn merkitys: tienata elanto. Eli jos on ihan paska palkka niin ei ole kovin hyvät elinolot. Siis kaksi tärkeää seikkaa opiskelupaikkaa valittaessa: omat mieltymykset sekä kannattavuus (tähän liittyy palkan lisäksi myös se, kuinka hyvin alalla tulee olemaan työllisyyttä tulevaisuudessa).
Missä opiskella?
Riippuu nyt vähän lukijan iästä ja aiemmasta opiskelutaustasta sekä kunnianhimosta tietenkin. Jos olet pääsemässä persukoulusta, eikä mikään tietty ala oikein kiinnosta tai haluat tähdä korkeammalle, hyväpalkkaiselle alalle, tie on lukio. Jos tiedät jo, mitä haluat, etkä välitä opiskelusta, amis is your place. Lukion/amiksen jälkeen vaihtoehtona on ammattikorkea, josta voit valmistua nopeammin ammattiin kuin yliopistosta. Kaikki riippuu nyt omista tulevaisuuden suunnitelmista, haaveista sekä siitä kunnianhimosta. Jotkut tähtäävät korkeammalle, jotkut haluavat päästä helpommalla suoraan työelämään. Päätös on sinun. Mutta kannattaa miettiä jo pitkälle tulevaisuuteen, kun teet sitä päätöstä. Aina voi kouluttautua uudelleen, mutta sehän tarkoittaa koulunpenkkiin palaamista. Tiedän, että näin nuorena on vaikea tietää, mitä haluaa. En mäkään ole varma. Mutta ei kannata alottaa jotakin vain jotain muuta miellyttääkseen. (Tämähän on vain mun mielipide).
Vähän kevyempi näkökulma opiskeluun. Tältä musta tuntuu tällä hetkellä, kun viedään viimistä kouluviikkoa (joka on yhtä tuskaa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti