Uusi blogi

Long time no see! Pitäisi tosiaan vähän useammin päivittääm mutta tällä hetkellä on menossa koeviikko, joten aikaa on ollut entistä vähemmän. Nyt oli kuitenkin hyvä syy päivittää, koska pistin pystyyn uuden blogin. :D Eli ideana on kirjoitukset. Olen kirjoittanut aika paljon jo ala-asteikäisestä, joten materiaalia riittää. Tämä idea on ollut mielessä jo hetken aikaa, mutta pistin vasta nyt sen täytäntöön. Olen julkaissut muutamia tekstejä jo FanFictionissa, mutta halusin tehdä niille aivan oman sivun. ^^ Joten käyhän katsomassa ja kerro mielipiteesi. Blogin löydät täältä: wordless.

Ettei tämä nyt näin lyhyeksi jäisi, niin kerrotaan heti toisestakin ideasta. Haluaisin vielä ylläpitää kolmatta blogia pelkästään mangaa varten. Siinä voisin esitellä aina uuden mangan, vaikka kerran viikossa. Sellaisia ainoastaan, jotka on jotenkin koskettanut tai jonka artti on ollut uskomattoman kaunista. Niistä ihmiset voisivat sitten aina katsella jotain lukukelposta. :D

Hibarin asun etenemisessä ei ole uusia tuloksia. Liivi on hankittu, mutta sitä pitäisi pienentää, sillä se on miesten koon M. Tällä hetkellä se roikkuu päällä eikä näytä sen vuoksi yhtään miehekkäältä. Se lisäksi punainen kravatti on mahdotonta löytää! Senpä takia etsin googlen avulla kaavoja, ja löysinkin yhdet ihan yleispätevät. Sitten kun vaan pääsen seuraavaksi kangaskauppaan, ryhdyn värkkäämään sitä kaikkien uskomattoman huonojen kykyjeni mukaan. Oikeastaan olen täysi torvelo ompelukoneen kanssa, joten vähän jännittää lopputulos. Noh, Good luck för mig. x') Mutta housuongelmakin on kondiksessa. Tosin ne on reisitaskuhousut ja vaikka Hibarilla ei sellaisia olekaan, päätin repäistä ja tehdä vähän omanlaisemman Hibarin. Sen lisäksi ne housut istuivat parhaiten leveän takamukseni kanssa ja tekivät siitä vähän pienemmän. x'D Kengät pitäsi vielä hankkia ja se onkin seuraava ongelma... Tonfamateriaalit on vielä hakusessa, mutta tällä hetkellä ne olisi tarkoitus tehdä puusta. Jos kotoa ei löydy materiaalia, ostan kaupasta verhotangon ja siinä se. Verhotangotkin voi olla käteviä joskus. Sitten on vielä sormusongelma... :S En halua ostaa nettikaupasta kalliilla hinnalla Hibarin sormusta, joten suunnittelin tuunaavani sen itse vanhoista sormuksista ja alumiinista. Mutta se vaati vielä hiomista ja materiaalien uudelleen organisointia. Ja Hibird tulee myös mukaan.<3 Sen suunnittelin tekeväni huovutusvillasta märkähuovutuksena. Se on nyt tähän mennessä paras päähäni pälkähtänyt idea.

Muuten tämän hetkisestä tilanteesta voin sanoa, että migreeni vaivaa, kokeet stressaa ja ottaa ihan helvetisti päähän kun en päässyt tänään sittenkään katsomaan Nälkä peliä!!! >( Odotin sitä ihan oikeasti... Ja sitten tämä pää...! ARGH! No jaa, en voi siis kuin lohduttaa itseäni katsomalla Twinfoolsin mahtavia Peeta cosplay kuvia devassa. O///O Ne ovat ihan älyttömän mahtavia! Go and check!

Pieni kevennyt video tähän päivään ja meikäläisen masentavaan tunnelmaan...

Tälle sitten nauraa aina~ 

Helvetillistä lastenhoitoa

Keksein jälleen yhden aiheen, josta kirjoittaa. Se ei rajaudu vain tähän yhteen tekstiin, vaan tämä osio, jonka voi löytää gategoriasta manga/anime, tulee jatkumaan eri sarjojen parissa. ;) Elikkäs, ideana on, että kirjoitan pieniä esittelyjä ja mielipiteitä joistain lukemistani mangoista/katsomistani animeista ja laitan muutamia kuvia ja videoita. Jos oikein hyvin onnistun kirjoittamaan ja vakuuttamaan asiasta, niin ehkä saatan saada jotkut innostumaan kyseisestä sarjasta :D

Ensimmäisenä esittelykohteena on Beelzebub Tamura Ryuuheilta. Olen lukenut kyseistä sarjaa tässä muutaman päivän ajan ja innostuin siitä todella. Sarjassa on nimittäin huumoria, hauskoja tilanteita ja siistejä fighting scenejä.

Juoni:
Juonen voisi tiivistää seuraavanlaisesti: Rikollinen nimeltään Oga näkee eräänäpäivänä tapeltuaan jengiläisten kanssa valtavan kokoisen miehen lipovan alas jokea. Mies halkeaa rantauduttuaan kahtia ja sisältä tulee poika vauva, joka tuntuu kiintyneen Ogaan ja tämän ilkeään luontoon. Oga päätyy ottamaan vauvan huostaan ja pian perässä tulee demoni nimeltään Hildegard, joka kertoo vauvan olevan nimeltään Beelzebub (joku äärettömän pitkä nimi, jota en jaksa tarkistaa) ja seuraava paholaiskuningas, jonka itse senhetkinen kuningas oli lähettänyt tuhoamaan ihmiskuntaa. Oga päätyykin sitten kyseisen demonin isäksi ja kasvattamaan tätä vahvemmaksi ihmiskunnan tuhoa varten.
Ogan pahaluonto pitää vauvan tiukasti tämän lähellä ja lapsi kulkeekin miehen mukana koulusta jengiläistappeluihin. Vauva ei näistä ole moksiskaan, vaan pikemminkin innoissaan. Onhan hän sentään itse paholaisen poika...

Ja mitä siitä?
Jo ensimmäiseltä sivulta rakastuin tähän mangaan. Mangan huumori on omaa luokkaansa ja juoni menee erittäin erikoisesti. Hahmotkin ovat siedettävän näköisiä. Sarjassa ei ole myöskään liikaa mitään älyttömiä taistelukohtauksia, vaan jokaisen kohdalla on saanut nauttia Ogan paholaismaisesta hymystä ja Baby-Beelin kannustushuudoista. Eikä niistä ole saanut vieläkään tarpeekseen! Itse luen mangaa vasta luvussa 67 ja lukuja on ilmestynyt 164. Voit lukea mangaa täällä.
Mutta kuten jokaisessa mangassa, tässäkin on hieman valitettavaa ja kummasteltavaa; ensinnäkin Beelzebub itse. Miksei vauvalle voi laittaa niitä helkutin vaatteita päälle?! Ei sillä, että asia hirveästi haittaisi ja tämä yksityiskohta saattaa olla myös se, joka tekee mangasta erillaisen, mutta silti... olkoon kuinka vain paholaisen lapsi tai mitä lie, voisi se Oga olla edes sen verran isällinen ja laittaa lapselle vaipan. Mutta, kyseessä on kuitenkin manga, ja mangassa kaikki on mahdollista. Eikös niin? :) Oikeassa elämässä Beel olisi tullut jo lastensuojeluviranomaisten huostaanotettavaksi.
Mangasta on myös tehty animeversio, mutta siihen en ole vielä kajonnut (enkä välttämättä kajoakkaan, riippuu  onko aikaa...). Anime versio näytti graafisesti kömpelöltä, mistä syystä olenkin sitä tähän saakka karttanut. Mutta niin on useassa animessa. Mangaversion kuvitus on upeaa ja yksityiskohtaista, kun taas animessa kaikki tämä katoaa taivaantuuliin ja tilalle tulee epäaidot hahmot ja tuhannet fillerit. Ainoa asia, mistä olen koskaan animeille antanut plussaa, on musiikit. Niitä ei voita mikään. <3 (Anteeksi, eksyin aiheesta...)
Itse henkilökohtaisesti voisin sanoa Ogan olevan se, joka tekee sarjasta lukukelpoisen. ^^ Miehen (tai tässä tapauksessa pojan) persoonallisuus on sen verran epäinhimillinen ja naurettava omalla tavallaan, että se antaa sarjalle oman säväyksensä. Myöskin hänen ja Baby-Beelin välinen "isä-poika" -suhde saa mahassa aikaan kutkuttavan tunteen. Oga on vaan niin epäisämäinen ja True Man isolla M:llä, että hänen elämänoppinsa yksivuotiaalle lapselle ovat erittäin huvittavia.

Ja tässä vielä loppuun animesta oleva ensimmäinen opening. :''D Eikäh!~ Nauroin jostain syystä tätä ihan älyttömästi. Jotenkin vaan huvitti katsella Beeliä tässä hyppimässä nakuna ja Ogaa erittäin kovana jätkänä, jälleen, lapsi selässään. Biisin nimikin on joku 'DaDaaDa' tai vastaavaa. Sopii siis hyvin sarjan tunnelmaan. 

Aivan ja pienenä ilmoitusasiana tähän loppuun, että pistä pystyyn uuden blogin, joka on tällä kertaa kirjoitusblogi. Sinne siis tulee kirjoittamiani tekstejä, fanficcejä tai omia tarinoita. Lisään myöhemmin sivun tänne.